Menu
  1. Etusivu
  2. Fillari-lehti
    1. Aikataulut
    2. Toimitus
    3. Vanhat numerot
      1. Fillari-lehti 4 2021
      2. Fillari-lehti 3 2021
      3. Fillari-lehti 2 2021
      4. Fillari-lehti 1 2021
      5. Fillari-lehti 7 2020
      6. Fillari-lehti 6 2020
      7. Fillari-lehti 5 2020
      8. Fillari-lehti 3-4 2020
      9. Fillari-lehti 2 2020
      10. Fillari-lehti 1 2020
      11. Fillari-lehti 7 2019
      12. Fillari-lehti 6 2019
      13. Fillari-lehti 5 2019
      14. Fillari-lehti 4 2019
      15. Fillari-lehti 3 2019
      16. Fillari-lehti 2 2019
      17. Fillari-lehti 1 2019
      18. Fillari-lehti 7 2018
      19. Fillari-lehti 6 2018
      20. Fillari-lehti 5 2018
      21. Fillari-lehti 4 2018
      22. Fillari-lehti 3 2018
      23. Fillari-lehti 2/2018
      24. Fillari-lehti 1 2018
      25. Fillari-lehti 7/2017
      26. Fillari-lehti 6/2017
      27. Fillari-lehti 5/2017
      28. Fillari-lehti 4/2017
      29. Fillari-lehti 3/2017
      30. Fillari-lehti 2/2017
      31. Fillari-lehti 1 2017
      32. Fillari-lehti 7/2016
      33. Fillari-lehti 6/2016
      34. Fillari-lehti 5/2016
      35. Fillari-lehti 4/2016
      36. Fillari-lehti 3/2016
      37. Fillari-lehti 2/2016
      38. Fillari-lehti 1 2016
      39. Fillari-lehti 7/2015
      40. Fillari-lehti 6/2015
      41. Fillari-lehti 5/2015
      42. Fillari-lehti 4/2015
      43. Fillari-lehti 3/2015
      44. Fillari-lehti 2/2015
      45. Fillari-lehti 1 2015
      46. Fillari-lehti 7/2014
      47. Fillari-lehti 6/2014
      48. Fillari-lehti 5/2014
      49. Fillari-lehti 4/2014
      50. Fillari-lehti 3/2014
      51. Fillari-lehti 2/2014
      52. Fillari-lehti 1 2014
      53. Fillari-lehti 7/2013
      54. Fillari-lehti 6/2013
      55. Fillari-lehti 5/2013
      56. Fillari-lehti 4/2013
      57. Fillari-lehti 3/2013
      58. Fillari-lehti 2/2013
      59. Fillari-lehti 1 2013
      60. Fillari-lehti 7/2012
      61. Fillari-lehti 6/2012
      62. Fillari-lehti 5/2012
      63. Fillari-lehti 4/2012
      64. Fillari-lehti 3/2012
      65. Fillari-lehti 2/2012
      66. Fillari-lehti 1 2012
      67. Fillari-lehti 7/2011
      68. Fillari-lehti 6/2011
      69. Fillari-lehti 5/2011
      70. Fillari-lehti 4/2011
      71. Fillari-lehti 3/2011
      72. Fillari-lehti 2/2011
      73. Fillari-lehti 1 2011
      74. Fillari-lehti 7/2010
      75. Fillari-lehti 6/2010
      76. Fillari-lehti 5/2010
      77. Fillari-lehti 4/2010
      78. Fillari-lehti 3/2010
      79. Fillari-lehti 2/2010
      80. Fillari-lehti 1 2010
      81. Fillari-lehti 7/2009
      82. Fillari-lehti 6/2009
      83. Fillari-lehti 5/2009
      84. Fillari-lehti 4/2009
      85. Fillari-lehti 3/2009
      86. Fillari-lehti 2/2009
      87. Fillari-lehti 1 2009
      88. Fillari-lehti 7/2008
      89. Fillari-lehti 6/2008
      90. Fillari-lehti 5/2008
      91. Fillari-lehti 4/2008
      92. Fillari-lehti 3/2008
      93. Fillari-lehti 2/2008
      94. Fillari-lehti 1 2008
      95. Fillari-lehti 7/2007
      96. Fillari-lehti 6/2007
      97. Fillari-lehti 5/2007
      98. Fillari-lehti 4/2007
      99. Fillari-lehti 3/2007
      100. Fillari-lehti 2/2007
      101. Fillari-lehti 1 2007
    4. Digilehti
    5. Jutut
    6. Mediakortti
    7. In English
    8. Palaute
    9. Tilaus
  3. Palaute ja osoitteen muutos
  4. Tilaa
  5. Yhteystiedot
  6. Luettelo
  7. Linkit
  8. eFillari
  9. Foorumi
  10. Tapahtumat
  11. Tori
User Menu Search
Close

Pyörälomalle lompsis, mutta huolletaan fillari ensin – Näillä vinkeillä perushuollat pyöräsi kuin pro
Fillarin toimitus
/ Kategoriat: Tiedotteet

Pyörälomalle lompsis, mutta huolletaan fillari ensin – Näillä vinkeillä perushuollat pyöräsi kuin pro

Teksti: Pyöräliitto

Mistä tietää, että polkupyörä on huollon tarpeessa? Milloin fillarin voi huoltaa itse ja milloin se tulisi vielä ammattilaiselle? Entä tarviiko olla mekaanikko saadakseen tsygän kesäkuntoon? Pyöräliitto kokosi vastauksia ja vinkkejä pyöräalan ammattilaiselta amatööreille ja aloittelijoille.

Vaikka pyörä on mainio kulkupeli ympäri vuoden, kuulee moni asfaltin kutsun erityisesti kesän kynnyksellä. Pyörä on suosittu matkakumppani myös kesälomalla, jota yhä useampi suomalainen viettää retkipyöräillen ja pyörämatkaillen. Ennen lomille lompsimista on kuitenkin paikallaan katsastaa pyörän kunto, sillä käyttöesineen lailla myös polkupyörä kuluu ja ottaa osumaa, ja vahinkoa voi tapahtua talviteloillakin.

Huoltamaton pyörä on riski liikenteessä ja kallis kukkarolle

Säännöllisellä huoltamisella varmistetaan ennen kaikkea, että pyörää on turvallista käyttää, Pyöräliitto muistuttaa. Huoltamaton pyörä on riski liikenteessä sekä ajajalle itselleen että kanssakulkijoille. Huoltaminen on toki myös taloudellisesti järkevää, sillä se pidentää pyörän ja sen kuluvien osien käyttöikää. Bonuksena hyväkuntoinen, huollettu pyörä takaa optimaalisen ajomukavuuden, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Vellu Taskila tähdentää.

Jos pyörä on ympärivuotisessa tai ylipäänsä ahkerassa käytössä, kannattaa se huollattaa ainakin kerran vuodessa, vaikkei se näkyvästi oireilisikaan, kertoo Vapaus Bikes Finland Oy:n mekaanikko ja myymälävastaava Erika Weckström.

“Jos pyörä on seissyt pitkään talvivarastossa, ennen käyttöönottoa on hyvä katsoa, ettei se ole saanut kolhuja, kun viereisiä pyöriä on liikuteltu. Katkenneiden pinnojen ja irronneiden vaijereiden lisäksi selkeitä oireita, joihin testiajossa on syytä kiinnittää huomiota, ovat esimerkiksi hutera ajotuntuma, vaihteiden huono vaihtuminen ja jarrutustehon heikkeneminen.”

Jos pyörä on seisonut koko talven yli, tai edellisestä ammattilaisen tekemästä huollosta on yli vuosi, kannattaa pyörä katsastaa perusteellisesti jutun lopusta löytyvän tarkistuslistan avulla.

Vaikket rakastaisikaan rassaamista, tee tuttavuutta

Weckströmin mielestä pyörän omistajan ei tarvitse olla mekaanikko tai edes tee-se-itse -intoilija, mutta jokaisen pyöräilijän olisi hyvä ymmärtää vähintään pyörän toiminnan perusteet, jotta vikatilanteisiin osaa reagoida.
Jos mekaniikka ja työkalut tuntuvat vieraalta tai pelottavilta, alkuun pääsee vaikka pesemällä fillarin, sillä siinä tulee tutustuneeksi sen rakenteeseen ja toimintaan. Kun tuttavuutta tekee säännöllisesti, oppii silmä myös huomaamaan, jos jotain muuttuu, eikä tule hätä käteen, kun jotain hajoaa.

“Pyörässä esimerkiksi voimansiirto toimii saumattomana kokonaisuutena, jossa yksikin väärin säädetty, rikkoontunut tai kulunut osa voi aiheuttaa ongelmia. Mutta jos rassaaminen ei kiinnosta, ammattihuolto on aina hyvä valinta. Kotimekaanikoillekin sitä voi suositella, koska silloin pyörä käydään kokonaisuutena läpi, millä voidaan ehkäistä tulevia ongelmia. Ja jos meinaa pyöräretkeillä, on syytä opetella vähintään renkaanvaihto!”

Pumpun hankinnassa ei kannata pihistellä


Seuraavaksi vasta-alkaja voi tutustua renkaan pumppaamiseen. Tosin ammattilaisella on painavaa sanottavaa halpispumpuista, sillä pumppu on esine, jonka kanssa ei kannata pihistellä:

“Laita kerralla useampi kymppi kunnolliseen lattiapumppuun. Vanhanaikaisella peruspumpulla on vaikea saada ilmaa renkaisiin, saati riittäviä paineita. Sellaisella hinkkaaminen on yksinkertaisesti masentavaa, ja sitä alkaa helposti uskoa, että vika on itsessä, vaikka ongelma on huonossa välineessä. Itse tykkään pumpuista, joissa on painemittari, ja joissa suutin lukitaan venttiiliin.”
Sopiva paine riippuu renkaasta, ajotavasta ja kuskin painosta. Suositeltu paineväli on painettu renkaan ulkokylkeen ja sitä on syytä noudattaa. Mutta jotta hommassa olisi vähän haastetta, käytössä on kolmea eri venttiilityyppiä. Jollet ole varma, mikä venttiilisi on, tai et saa ilmaa sisään, kysy pyörä- tai huoltoliikkeestä, Weckström vinkkaa.

Asiakkaan ei tarvitse olla asiantuntija saadakseen hyvää palvelua

Entä millainen on hyvä huoltopalvelu, kun sellaisen puoleen tulee tarve kääntyä? Weckström pitää tärkeänä, että asiakas tulee hyvin kohdatuksi ja kuulluksi, vaikka ei ymmärtäisikään kaikkea juurta jaksaen.
“Asiakkaan ei tarvitse olla asiantuntija ollakseen oikeutettu hyvään palveluun. On hyvä merkki, jos huollosta kerrotaan, mitä ongelmia pyörässäsi on, ja mitä ehkä lähiaikoina pitää korjata. Huolellinen työ korreloi usein hinnan kanssa.”

Näillä ammattilaisen vinkeillä perushuollat pyöräsi itse kuin pro
1. Ovatko ulkokumit ehjät? Onko kyljissä murtumia tai näyttääkö kumi hapertuneelta? Jos vastaus on kyllä, on aika vaihtaa ulkorenkaat.
2. Onko renkaissa tarpeeksi ilmaa? Suositeltu paineen skaala on painettu ulkorenkaan kylkeen. Liian löysillä kumeilla ajaminen kuluttaa ulkorenkaiden kyljet, tekee menosta raskasta ja altistaa vannevaurioille ja rengasrikoille.
3. Ovatko pinnat ehjät? Katso pumpatessa, ettei pinnoja ole poikki.
4. Tarkista kiekkojen kiinnitys. Etenkin pikalinkulliset kannattaa tarkistaa usein.
5. Kitisevätkö ketjut? Tiputa ketjujen rullille pieni määrä öljyä per rulla. Pyyhi ulkopinnalta ylimääräinen öljy pois. Käytä ketjuöljyä tai ohutta yleisöljyä, älä koskaan moottoripyörille tms. tarkoitettuja öljyjä. On myös yleinen virhe lotrata ketjuöljyllä, jolloin sitä roiskuu pitkin pyörän takapäätä ja ketjun tahmaiseen pintaan tarttuu likaa, mikä kuluttaa ketjua. Jos ketjut tippuvat, vie pyörä huoltoon.
6. Toimivatko jarrut? Aja testilenkki ja jarruttele. Jos jarruissa on ongelmaa, riippuu jarrutyypistä, miten pitäisi edetä: jos pyörässä on mekaaninen vannejarru, voit tarkistaa, onko jarrupala kulunut ja auttaisiko vaijerin kiristäminen. Hydraulisia jarruja ei kannata lähteä itse fiksailemaan, jollei ole varma siitä, mitä tekee. Jalkajarruja on niin ikään kinkkisempi kotikonstein korjata.
7. Jarrujen lisäksi kannattaa tarkistaa, ettei pyörän haarukka, eli etupyörän ja ohjaustangon yhdistävä osa, ole löysällä. Pidä kiinni ohjaustangosta ja haarukasta ja testaa, että ne ovat tiukasti kiinni toisissaan.
8. Toimivatko vaihteet? Aja testilenkki ja vaihda vaihteet skaalan päästä päähän. Jos vaihtaminen on vaikeaa, vaihteet eivät pysy paikallaan tai rutisevat, on aika huollattaa pyörä.
9. Rempsottaako jotain irrallaan, kuuluuko ylimääräistä räminää? Jollet osaa paikantaa epämääräisen äänen aiheuttajaa, on hyvä konsultoida ammattilaista.
10. Tarkista lopuksi vielä turvavarusteet: etu- ja takavalo (molemmat nykyään pakolliset), heijastimet (eteen valkea, taakse punainen, sivuille oranssia tai muuta väriä, ei kuitenkaan punaista) sekä soittokello.

Weckströmin tärpit kotimekaanikoille
• Hanki ketjutulkki ja opettele käyttämään sitä oikein, sekä kunnollinen, painemittarillinen lattiapumppu. Ketjutulkki on pieni työkalu, jolla tarkistetaan ketjun kuluminen. Vaikket vaihtaisikaan ketjua itse, tulkin avulla huomaat, kun ketjunvaihto tulee ajankohtaiseksi, sillä liian kuluneella ketjulla ajaminen kuluttaa rikki rattaat.
• Jos haluat itse tehdä perusjuttuja, kannattaa satsata työkalujen laatuun. Usein kuluttajille myydään marketeissa edullisia vehkeitä, joilla ei lopulta tee juuri mitään. Ammattihuolloissa on tuhansia euroja kiinni pelkissä työkaluissa.
• Jos haluat opiskella pyörän huoltoa, esimerkiksi pyöräpajatoimintaan osallistuminen on oiva tapa. Pajoja, joissa voi omatoimipuuhailla ja saada apua kokeneemmilta, löytyy ainakin Helsingistä, Turusta ja Kotkasta.
• Jos haluat huollattaa pyörän ammattilaisella, on maalis-toukokuu ruuhkaisinta aikaa, ja jonot pisimmät. Jos et aja talvisin, huollata pyöräsi seuraavaa kesää varten valmiiksi jo syksyllä tai talvella!
• Sähköpyörän huolto on syytä jättää ammattilaiselle.
Print
111

No content

A problem occurred while loading content.

Edellinen Seuraava

  • All
  • Maantie
  • Maastopyöräily
  • Ratapyöräily
  • BMX
  • Enduro
  • Cyclocross
  • Trial
More

    No content

    A problem occurred while loading content.

    Edellinen Seuraava

    Facebook

    Fillarifoorumin uudet aiheet

    Torin uudet ilmoitukset

    jalki.fi - uudet reitit

    Back To Top