Mount Everestin valloittaminen onnistui Tahkolla

Kuopio-Tahko Markkinointi

Teppo Laurio valloitti Mount Everestin Tahkolla, Everesting -haasteen parissa. Everesting on lajina yksinkertainen. Tavoitteena on nousta yhtä mäkeä ylös niin monta kertaa, että se vastaa Mount Everestin korkeutta, joka on 8848 metriä. Suoritustapa ja maaston haastavuus ovat suorittajan päätettävissä. Laurion valinta on yksi vaikeimmista. Tahkon El Grande -nousu.

”Tahkon MTB:n keskuudessa El Grande on klassikkoasemassa. El Grande nousee järvenrannalta aivan Tahkon huipulle, korkeuseroa on 150 metriä noin kahden kilometrin matkalla, joka maasto-olosuhteissa on erittäin kova puristus.” kertoo Tahko MTB:n tapahtumapäällikkö Hannu Airila.

Laurio suoritti haasteensa maastopyöräilemällä. Maantiellä Laurio on alittanut 10 tunnin aikarajan reilusti, mutta Tahkon maasto on huomattavasti haastavampi kuin maantie. Laurio aloitti urakkansa lauantaiyönä kello kahdelta, ja sai urakkansa maaliin sunnuntaiyönä kello kaksi. Aikaa extreme-haasteeseen kului siis vuorokauden verran, eli 24 tuntia. Nousuja kertyi yhteensä 53 kappaletta.

”Kyllä se kuulostaa hurjalta, että lähti yrittämään Everestingiä maastossa ja pitää todella nostaa hattua, että juuri El Granden nousussa. Nousu on aika leveä, mutta kivikkoinen. Alaspäinkin tullaan pitkin Bike Parkia, joten sekin kuluttaa ihan eri tavalla, varsinkin teknisesti. Verrattuna siihen, kun suoritetaan maantiellä.” kertoo Airila.

”Everestingissä kiehtoo omien rajojen etsiminen ja se, että kun tunnit ja matka kuluu, niin pääsee tarpeeksi syvälle suoritukseen ja aina oppii uutta itsestään.” Laurio kommentoi tempaustaan päivä ennen haastetta.

Yöllä alkaneen haasteen ensimmäinen ongelma ilmaantui auringon noustua. Hyppyrin alastulossa Laurio kolaroi rusakon kanssa, joka aiheutti kaatumisen ja ajotietokoneen näytön särkymisen. Rusakko, mies ja, mikä tärkeintä, pyörä säilyivät Laurion mukaan kuitenkin ehjinä, lukuun ottamatta pientä naarmua polvessa. Ajotietokonekin keräsi dataa huolimatta näytön rikkoutumisesta.

”Siinä kateltiin sitten huoltotiimin, eli emännän, kanssa auringonnousua ja kerättiin muutama kierros rohkeutta, että uskaltaa tulla alastulot taas reippaammin, että aikaa säästyisi.” kommentoi Laurio odottamatonta yllätystä.

Bike Parkin auettua pääsi Laurio laskemaan alastulot tuttujen kavereiden kanssa, mikä oli mukavaa vaihtelua yksinäiseen puurtamiseen.

”Parkki kun meni kiinni, niin kyllä siinä pari rohkeeta kävi polkemassa yhden nousun, mutta huohottivat perästä, että eiköhän tämä yksi riitä.” naurahtaa Laurio.

Illan tullen, kun aurinko painui mailleen, alkoi olla synkkää myös miehen pään sisällä. Sormista hävisi tunto, kädet alkoivat kipeytymään ja alaselkää kolotti. Kivuista huolimatta huoltoa ei tarvittu miehelle, eikä pyörälle. Myös elimistö kesti rupeaman hyvin.

”Valmistelut menivät nappiin, eikä edes varaosia tarvittu. Sen verran tätä on myös harjoiteltu, että itselle on löytyneet aakkoskarkit, suolakurkut ja Juissi-mehu, jotka sopivat omalle mahalle. Yhden lämpimän ruuan lisäksi tarvitsee nopeaa sokeria. Ja kuivalihaa, että aivot pysyvät pelissä.”

Todella kova puristus jätti jälkensä. Vielä maanantaina, oikean käden sormien ja kämmenen tunto ei ollut täysin palautunut sekä hartioiden seutu ja kädet tuntuivat kuin hakatuilta. Laurion Everesting -suoritus Tahkon El Grandella onkin näillä näkymin jäämässä Lauriolle ainutkertaiseksi.

”Nyt löytyi niin sanotusti oma raja, en enää lähde tätä tekemään El Grandella. Tahko MTB -tapahtumassa El Grande on arvostettava lopetus. Ja vaikka loppulasku ja -nousu ovatkin Tahko MTB:n parhaat palat, niin eiköhän se riitä, että kerran on polkenut niitä 24 tuntia putkeen.” Laurio sanoo naurahtaen.

”Mutta voi sitä yrittää, on se mahdollinen” Laurio heittää haasteen muille Everestingistä kiinnostuneille.