Menu
  1. Etusivu
  2. Fillari-lehti
    1. Aikataulut
    2. Toimitus
    3. Vanhat numerot
      1. Fillari-lehti 7 2021
      2. Fillari-lehti 6 2021
      3. Fillari-lehti 5 2021
      4. Fillari-lehti 4 2021
      5. Fillari-lehti 3 2021
      6. Fillari-lehti 2 2021
      7. Fillari-lehti 1 2021
      8. Fillari-lehti 7 2020
      9. Fillari-lehti 6 2020
      10. Fillari-lehti 5 2020
      11. Fillari-lehti 3-4 2020
      12. Fillari-lehti 2 2020
      13. Fillari-lehti 1 2020
      14. Fillari-lehti 7 2019
      15. Fillari-lehti 6 2019
      16. Fillari-lehti 5 2019
      17. Fillari-lehti 4 2019
      18. Fillari-lehti 3 2019
      19. Fillari-lehti 2 2019
      20. Fillari-lehti 1 2019
      21. Fillari-lehti 7 2018
      22. Fillari-lehti 6 2018
      23. Fillari-lehti 5 2018
      24. Fillari-lehti 4 2018
      25. Fillari-lehti 3 2018
      26. Fillari-lehti 2/2018
      27. Fillari-lehti 1 2018
      28. Fillari-lehti 7/2017
      29. Fillari-lehti 6/2017
      30. Fillari-lehti 5/2017
      31. Fillari-lehti 4/2017
      32. Fillari-lehti 3/2017
      33. Fillari-lehti 2/2017
      34. Fillari-lehti 1 2017
      35. Fillari-lehti 7/2016
      36. Fillari-lehti 6/2016
      37. Fillari-lehti 5/2016
      38. Fillari-lehti 4/2016
      39. Fillari-lehti 3/2016
      40. Fillari-lehti 2/2016
      41. Fillari-lehti 1 2016
      42. Fillari-lehti 7/2015
      43. Fillari-lehti 6/2015
      44. Fillari-lehti 5/2015
      45. Fillari-lehti 4/2015
      46. Fillari-lehti 3/2015
      47. Fillari-lehti 2/2015
      48. Fillari-lehti 1 2015
      49. Fillari-lehti 7/2014
      50. Fillari-lehti 6/2014
      51. Fillari-lehti 5/2014
      52. Fillari-lehti 4/2014
      53. Fillari-lehti 3/2014
      54. Fillari-lehti 2/2014
      55. Fillari-lehti 1 2014
      56. Fillari-lehti 7/2013
      57. Fillari-lehti 6/2013
      58. Fillari-lehti 5/2013
      59. Fillari-lehti 4/2013
      60. Fillari-lehti 3/2013
      61. Fillari-lehti 2/2013
      62. Fillari-lehti 1 2013
      63. Fillari-lehti 7/2012
      64. Fillari-lehti 6/2012
      65. Fillari-lehti 5/2012
      66. Fillari-lehti 4/2012
      67. Fillari-lehti 3/2012
      68. Fillari-lehti 2/2012
      69. Fillari-lehti 1 2012
      70. Fillari-lehti 7/2011
      71. Fillari-lehti 6/2011
      72. Fillari-lehti 5/2011
      73. Fillari-lehti 4/2011
      74. Fillari-lehti 3/2011
      75. Fillari-lehti 2/2011
      76. Fillari-lehti 1 2011
      77. Fillari-lehti 7/2010
      78. Fillari-lehti 6/2010
      79. Fillari-lehti 5/2010
      80. Fillari-lehti 4/2010
      81. Fillari-lehti 3/2010
      82. Fillari-lehti 2/2010
      83. Fillari-lehti 1 2010
      84. Fillari-lehti 7/2009
      85. Fillari-lehti 6/2009
      86. Fillari-lehti 5/2009
      87. Fillari-lehti 4/2009
      88. Fillari-lehti 3/2009
      89. Fillari-lehti 2/2009
      90. Fillari-lehti 1 2009
      91. Fillari-lehti 7/2008
      92. Fillari-lehti 6/2008
      93. Fillari-lehti 5/2008
      94. Fillari-lehti 4/2008
      95. Fillari-lehti 3/2008
      96. Fillari-lehti 2/2008
      97. Fillari-lehti 1 2008
      98. Fillari-lehti 7/2007
      99. Fillari-lehti 6/2007
      100. Fillari-lehti 5/2007
      101. Fillari-lehti 4/2007
      102. Fillari-lehti 3/2007
      103. Fillari-lehti 2/2007
      104. Fillari-lehti 1 2007
    4. Digilehti
    5. Mediakortti
    6. Palaute
    7. Tilaus
  3. Palaute ja osoitteen muutos
  4. Tilaa
  5. Yhteystiedot
  6. Linkit
  7. Foorumi
  8. Tapahtumat
User Menu Search
Close

Pyöräilyjärjestöt tyrmäävät pienten koululaisten pyöräilyrajoitukset
Fillarin toimitus
/ Kategoriat: Tiedotteet

Pyöräilyjärjestöt tyrmäävät pienten koululaisten pyöräilyrajoitukset

Teksti: Pyöräliitto

Rajoitusten asettamisen sijaan koulujen tulee kannustaa pyöräilyyn, opettaa pyöräilytaitoja ja liikennesääntöjä sekä vahvistaa ja tukea aktiivisen arkiliikkumisen kulttuuria, Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto painottavat.
Monissa eka- ja tokaluokkalaisten perheissä on viime viikkoina keskusteltu koulumatkoista, ja siitä, voiko kouluun kulkea pyörällä, jos koulu on sen kieltänyt.

Vaikka käytäntö on vakiintunut ja valtakunnallinen, juridisesti pienten koululaisten pyöräilyä ei voi kielloilla rajoittaa, vaan kyseessä on suositus: koulumatkan kulkutavasta päättää aina koululaisen huoltaja.
“Kielto tai suositus, yhtä kaikki. Käytännöllä rajoitetaan pienempien koululaisten koulumatkapyöräilyä, mikä ei ole koulun tehtävä eikä edes koululaisten edun mukaista, päinvastoin”, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Vellu Taskila huomauttaa.
Kun koulumatkapyöräilyä rajoitetaan, huolta kannetaan yleensä lasten pyöräily- ja liikennetaidoista tai haastavasta liikenneympäristöstä. Vaikka molemmat huolenaiheet voivat olla aiheellisia, rajoitusten sijaan koulujen tulee etsiä ratkaisuja ja vahvistaa kulttuuria, joka kasvattaa aktiiviseen, itsenäiseen arjessa liikkumiseen.
“Pyöräilykielteinen, pyöräilyä rajoittava kulttuuri kouluissa on täysin järjenvastainen, etenkin kun tiedetään, että terveellisen ja turvallisen arkiliikkumisen tavat omaksutaan juuri tässä iässä. Lapsilla on oikeus pyöräillä ja meidän vanhempien, koulujen ja kaupunkien velvollisuus on tehdä siitä turvallista”, Taskila korostaa.
"Enimmillään 30 km/h nopeusrajoitukset sekä autoliikenteen nopeuksia tosiasiallisesti rauhoittavat kavennukset, hidasteet ja korotetut suojatiet tulisi saada kaikkien koulujen lähikauduille”, toteaa Pyöräilykuntien verkoston kehittämispäällikkö ja Fiksusti kouluun -ohjelman asiantuntija Sanna Ojajärvi.

Kannustaminen ja taitojen kartuttaminen on jokaisen koulun tehtävä
Edellytys itsenäisesti pyörällä liikkumiseen on Taskilan mukaan lapsen kyky hallita omaa kulkupeliä ja keskittyä: mitä rennommin ja luontevimmin lapsi käyttää pyörää, sitä enemmän kapasiteettia hänellä on käytössään liikenteen havainnointiin ja vuorovaikutukseen muiden tielläliikkujien kanssa. Pyöräilytaitojen harjoittelun ja liikennesääntöihin tutustumisen tulisikin olla jo pienten koululaisten opetusohjelmassa. Huoltajan vastuulla on puolestaan arvioida oman lapsen valmius pyörällä liikkumiseen ja suunnitella turvallisin reitti kodin ja koulun välille.
Koululaisen omat liikennetaidot ja -varmuus karttuvat vähitellen kokemuksen myötä ja aikuisten esimerkkiä seuraamalla. Siksi sekä koulussa että kotona tulee olla positiivinen, pyöräilyyn kannustava ilmapiiri.

Pyöräily-ympäristön turvallisuus paranee saattoliikennettä vähentämällä
Suurin vaaranpaikka koulumatkoja pyöräileville lapsille ja nuorille on ehkä hieman yllättäen koulun oma piha. Saattoliikenne ja koulun läheisyydessä olevat autot muodostavat tilastojen mukaan koulumatkapyöräilijöille suurimman - ja usein täysin tarpeettoman - turvallisuusriskin.
“Jos jotakin on syytä rajoittaa, se on moottoriajoneuvoliikenne koulun lähiympäristössä, ja tässä avainasemassa ovat koululaisten vanhemmat: turha autokyydittely kouluun on karhunpalvelus omalle lapselle ja riski toisille”, Pyöräliiton Taskila muistuttaa.
"Fiksusti kouluun -ohjelma on yhdessä kuntien ja koulujen kanssa hakenut ratkaisuja saattoliikenteen vähentämiseksi ja siirtämiseksi pois koulun pihan välittömästä läheisyydestä. Ratkaisu lisää myös koulun piha-alueen viihtyisyyttä ja parantaa ilmanlaatua", Ojajärvi komppaa.

Faktoja koulumatkapyöräilystä
Koulumatkapyöräily on kaikenikäisten koululaisen hyvinvointia ja jaksamista monipuolisesti tukeva, mukava arkirutiini, joka kantaa parhaimmillaan hedelmää pitkälle aikuisuuteen.

Koulumatkapyöräily ei katso ikää: juridisia ikärajoituksia ei ole olemassa, vaan vanhemmat päättävät, kuinka kouluun kuljetaan. Huoltajan tehtävänä on arvioida, onko oma lapsi valmis kulkemaan kouluun pyörällä.

Koulumatkoilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten liikuttajina, sillä tilastojen mukaan vain noin puolet alakoululaisista liikkuu suositusten mukaisen tunnin verran vuorokaudessa. Yläkoululaisista samaan yltää enää viidennes.

Pyörä on turvallinen kulkuneuvo eikä koulumatkapyöräily tutkimusten mukaan altista eka- tai tokaluokkalaisiakaan vaaratilanteille kävelyä enemmän.

Pyöräilytaitoja voi alkaa opettaa lapselle jo potkupyöräilyiästä eli 2-3 -vuotiaasta alkaen, minkä ansiosta moni onkin koulutiellä jo varsin kokenut ajaja.

Vaikka pyöräily alkaisi vasta myöhemmällä iällä, harjoitus tekee mestarin nopeasti, sillä jokainen peruskoululainen tekee kouluvuoden aikana lähes 400 matkaa kodin ja koulun välillä!

Lapsen koulumatkapyöräilyä voi tukea parhaiten pyöräilytaitoja harjoittelemalla ja liikenteessä yhdessä liikkumalla. Koska oppiminen tapahtuu oman kokemisen ja tekemisen kautta, pyöräilyyn kannustaminen ja liikenne- ja pyöräilytaitojen kartuttaminen tulee olla jokaisen koulun tehtävä.
Print
1556

No content

A problem occurred while loading content.

Edellinen Seuraava

  • All
  • Maantie
  • Maastopyöräily
  • Ratapyöräily
  • BMX
  • Enduro
  • Cyclocross
  • Trial
More

    No content

    A problem occurred while loading content.

    Edellinen Seuraava

    Facebook

    Fillarifoorumin uudet aiheet

    jalki.fi - uudet reitit

    Back To Top