Menu
  1. Etusivu
  2. Fillari-lehti
    1. Aikataulut
    2. Toimitus
    3. Vanhat numerot
      1. Fillari-lehti 7 2021
      2. Fillari-lehti 6 2021
      3. Fillari-lehti 5 2021
      4. Fillari-lehti 4 2021
      5. Fillari-lehti 3 2021
      6. Fillari-lehti 2 2021
      7. Fillari-lehti 1 2021
      8. Fillari-lehti 7 2020
      9. Fillari-lehti 6 2020
      10. Fillari-lehti 5 2020
      11. Fillari-lehti 3-4 2020
      12. Fillari-lehti 2 2020
      13. Fillari-lehti 1 2020
      14. Fillari-lehti 7 2019
      15. Fillari-lehti 6 2019
      16. Fillari-lehti 5 2019
      17. Fillari-lehti 4 2019
      18. Fillari-lehti 3 2019
      19. Fillari-lehti 2 2019
      20. Fillari-lehti 1 2019
      21. Fillari-lehti 7 2018
      22. Fillari-lehti 6 2018
      23. Fillari-lehti 5 2018
      24. Fillari-lehti 4 2018
      25. Fillari-lehti 3 2018
      26. Fillari-lehti 2/2018
      27. Fillari-lehti 1 2018
      28. Fillari-lehti 7/2017
      29. Fillari-lehti 6/2017
      30. Fillari-lehti 5/2017
      31. Fillari-lehti 4/2017
      32. Fillari-lehti 3/2017
      33. Fillari-lehti 2/2017
      34. Fillari-lehti 1 2017
      35. Fillari-lehti 7/2016
      36. Fillari-lehti 6/2016
      37. Fillari-lehti 5/2016
      38. Fillari-lehti 4/2016
      39. Fillari-lehti 3/2016
      40. Fillari-lehti 2/2016
      41. Fillari-lehti 1 2016
      42. Fillari-lehti 7/2015
      43. Fillari-lehti 6/2015
      44. Fillari-lehti 5/2015
      45. Fillari-lehti 4/2015
      46. Fillari-lehti 3/2015
      47. Fillari-lehti 2/2015
      48. Fillari-lehti 1 2015
      49. Fillari-lehti 7/2014
      50. Fillari-lehti 6/2014
      51. Fillari-lehti 5/2014
      52. Fillari-lehti 4/2014
      53. Fillari-lehti 3/2014
      54. Fillari-lehti 2/2014
      55. Fillari-lehti 1 2014
      56. Fillari-lehti 7/2013
      57. Fillari-lehti 6/2013
      58. Fillari-lehti 5/2013
      59. Fillari-lehti 4/2013
      60. Fillari-lehti 3/2013
      61. Fillari-lehti 2/2013
      62. Fillari-lehti 1 2013
      63. Fillari-lehti 7/2012
      64. Fillari-lehti 6/2012
      65. Fillari-lehti 5/2012
      66. Fillari-lehti 4/2012
      67. Fillari-lehti 3/2012
      68. Fillari-lehti 2/2012
      69. Fillari-lehti 1 2012
      70. Fillari-lehti 7/2011
      71. Fillari-lehti 6/2011
      72. Fillari-lehti 5/2011
      73. Fillari-lehti 4/2011
      74. Fillari-lehti 3/2011
      75. Fillari-lehti 2/2011
      76. Fillari-lehti 1 2011
      77. Fillari-lehti 7/2010
      78. Fillari-lehti 6/2010
      79. Fillari-lehti 5/2010
      80. Fillari-lehti 4/2010
      81. Fillari-lehti 3/2010
      82. Fillari-lehti 2/2010
      83. Fillari-lehti 1 2010
      84. Fillari-lehti 7/2009
      85. Fillari-lehti 6/2009
      86. Fillari-lehti 5/2009
      87. Fillari-lehti 4/2009
      88. Fillari-lehti 3/2009
      89. Fillari-lehti 2/2009
      90. Fillari-lehti 1 2009
      91. Fillari-lehti 7/2008
      92. Fillari-lehti 6/2008
      93. Fillari-lehti 5/2008
      94. Fillari-lehti 4/2008
      95. Fillari-lehti 3/2008
      96. Fillari-lehti 2/2008
      97. Fillari-lehti 1 2008
      98. Fillari-lehti 7/2007
      99. Fillari-lehti 6/2007
      100. Fillari-lehti 5/2007
      101. Fillari-lehti 4/2007
      102. Fillari-lehti 3/2007
      103. Fillari-lehti 2/2007
      104. Fillari-lehti 1 2007
    4. Digilehti
    5. Mediakortti
    6. Palaute
    7. Tilaus
  3. Palaute ja osoitteen muutos
  4. Tilaa
  5. Yhteystiedot
  6. Linkit
  7. Foorumi
  8. Tapahtumat
User Menu Search
Close

Potkupyöräily voi varhentaa pyöräilytaidon oppimisikää
Fillarin toimitus
/ Kategoriat: Tiedotteet

Potkupyöräily voi varhentaa pyöräilytaidon oppimisikää

Teksti: Jyväskylän yliopisto ja kuva Arto Laukkanen

Tasapainon ylläpitämistä helpottavat välineet voivat merkittävästi varhentaa pyöräilytaidon oppimisikää. Erityisesti potkupyörän käytön yleistyminen 2010-luvulta alkaen yhdistyy selvästi varhaistuneeseen pyöräilytaidon oppimisikään. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan pyöräilytaidon keskimääräinen oppimisikä on laskenut noin 1,5 ikävuodella 1950-luvulta 2010-luvulle.

Oppimisiän lasku pitkin 1950–2010-lukuja selittyi merkittävissä määrin pyöräilyn opettelussa käytetyllä ensivälineellä. Pyöräilytaidon opettelussa käytetty ensiväline on vaihtunut kahteen kertaan. Vielä 1950–1960-luvuilla pyöräilemään opeteltiin tyypillisesti tavallisella polkupyörällä ilman apuvälineitä. Apupyörien käyttö yleistyi vähitellen 1960-luvulta alkaen, ja 1980-luvulla 90 prosenttia tutkimukseen vastanneista oli opetellut pyöräilemään apupyörien turvin. Potkupyörät olivat vielä 2000-luvun alussa harvojen käytössä mutta yleistyivät sitten nopeasti.
– Potkupyörät korvasivat apupyörät yleisimpinä pyöräilyn ensivälineinä 2010-luvulla. Pyöräilytaito opittiin 2010-luvulla keskimäärin jo 4,5-vuotiaana, toteavat yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja tutkijatohtori Elina Hasanen.

Pyöräilytaitoa opettavat nykyään yleisimmin molemmat vanhemmat – toisin oli ennen

Pyöräilytaidon oppimiseen mahdollisesti liittyviä tekijöitä selvitettiin tutkimuksessa myös opettamisen näkökulmasta. Vastaajat muistelivat, että 1950–1960-luvuilla pyöräilytaito opittiin tyypillisimmin itsekseen harjoittelemalla ja seuraavaksi yleisimmin isän opettamana. Molempien vanhempien osallistuminen pyöräilytaidon opettamiseen yleistyi 1980-luvulla. Tultaessa 2000-luvulle juuri kukaan ei ole enää opetellut pyöräilytaitoa itsekseen.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin pyöräilytaidon oppimisen fyysisiä ympäristöjä. Piha oli opettelun tärkein paikka kaikilla tarkastelluilla vuosikymmenillä. Muut pyöräilytaidon opettelun paikat ovat monipuolistuneet vuosikymmenten aikana yhtä jalkaa kaupungistumisen ja lasten rakennetun arkiympäristön tiivistymisen kanssa. Seuraaviksi yleisimmiksi oppimisympäristöiksi kerrottiin katu tai maantie sekä erilaiset jalkakäytävät ja pyörätiet. 2010-luvulla pihan jälkeen yleisin opettelun ympäristö oli jalkakäytävä tai yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
– Hieman yllättäen taidon opettajilla ja opettelun paikoilla ei havaittu tilastollista yhteyttä pyöräilytaidon oppimisikään, huomauttaa Laukkanen.
– Tulokset vihjaavat, että asuinalueilta on tärkeää löytyä pikkulapsille ja heidän perheilleen sopivia, monenlaisia turvallisia opettelun paikkoja. Liikenneolosuhteissa tulee huomioida yhä pienemmät potku- ja polkupyöräilijät, Hasanen korostaa.
Jatkossa olisi tärkeää selvittää, kuinka varhainen pyöräilytaidon oppimisikä liittyy pyöräilyn yleisyyteen esimerkiksi koulumatkoilla. Tutkijaryhmä olettaa, että varhainen pyöräilyn oppimisikä voi selittää liikenteessä liikkumisen perustaitojen vahvistumista. Tämä mahdollistaa turvalliseksi koetun ja itsenäisen pyöräilyn varhaisemmalla iällä.
Kyselytutkimus oli osa Lissabonin yliopiston koordinoimaa L2Cycle-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan pyöräilytaidon oppimiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisesti noin kymmenessä maassa. Suomessa tutkimukseen osallistui 493 täysi-ikäistä henkilöä. Osallistujat arvioivat oman pyöräilytaitonsa lisäksi lapsensa osalta vastaavat tiedot. Yhteensä tutkimukseen sisältyi näin ollen 929 pyöräilytaidon tapausta.
Alkuperäinen artikkeli ”Pyöräilytaidon oppimista selittävät yksilö-, ympäristö- ja tehtävätason tekijät 1950–2010-luvuilla” julkaistiin Liikunta & Tiede -lehdessä syyskuussa 2021. Tutkimuksessa olivat mukana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta yliopistonlehtori Arto Laukkanen, tutkijatohtori Elina Hasanen sekä tutkija Pertti Matilainen.

Print
1097

No content

A problem occurred while loading content.

Edellinen Seuraava

  • All
  • Maantie
  • Maastopyöräily
  • Ratapyöräily
  • BMX
  • Enduro
  • Cyclocross
  • Trial
More

    No content

    A problem occurred while loading content.

    Edellinen Seuraava

    Facebook

    Fillarifoorumin uudet aiheet

    jalki.fi - uudet reitit

    Back To Top