Menu
  1. Etusivu
  2. Fillari-lehti
    1. Aikataulut
    2. Toimitus
    3. Vanhat numerot
      1. Fillari-lehti 3 2021
      2. Fillari-lehti 2 2021
      3. Fillari-lehti 1 2021
      4. Fillari-lehti 7 2020
      5. Fillari-lehti 6 2020
      6. Fillari-lehti 5 2020
      7. Fillari-lehti 3-4 2020
      8. Fillari-lehti 2 2020
      9. Fillari-lehti 1 2020
      10. Fillari-lehti 7 2019
      11. Fillari-lehti 6 2019
      12. Fillari-lehti 5 2019
      13. Fillari-lehti 4 2019
      14. Fillari-lehti 3 2019
      15. Fillari-lehti 2 2019
      16. Fillari-lehti 1 2019
      17. Fillari-lehti 7 2018
      18. Fillari-lehti 6 2018
      19. Fillari-lehti 5 2018
      20. Fillari-lehti 4 2018
      21. Fillari-lehti 3 2018
      22. Fillari-lehti 2/2018
      23. Fillari-lehti 1 2018
      24. Fillari-lehti 7/2017
      25. Fillari-lehti 6/2017
      26. Fillari-lehti 5/2017
      27. Fillari-lehti 4/2017
      28. Fillari-lehti 3/2017
      29. Fillari-lehti 2/2017
      30. Fillari-lehti 1 2017
      31. Fillari-lehti 7/2016
      32. Fillari-lehti 6/2016
      33. Fillari-lehti 5/2016
      34. Fillari-lehti 4/2016
      35. Fillari-lehti 3/2016
      36. Fillari-lehti 2/2016
      37. Fillari-lehti 1 2016
      38. Fillari-lehti 7/2015
      39. Fillari-lehti 6/2015
      40. Fillari-lehti 5/2015
      41. Fillari-lehti 4/2015
      42. Fillari-lehti 3/2015
      43. Fillari-lehti 2/2015
      44. Fillari-lehti 1 2015
      45. Fillari-lehti 7/2014
      46. Fillari-lehti 6/2014
      47. Fillari-lehti 5/2014
      48. Fillari-lehti 4/2014
      49. Fillari-lehti 3/2014
      50. Fillari-lehti 2/2014
      51. Fillari-lehti 1 2014
      52. Fillari-lehti 7/2013
      53. Fillari-lehti 6/2013
      54. Fillari-lehti 5/2013
      55. Fillari-lehti 4/2013
      56. Fillari-lehti 3/2013
      57. Fillari-lehti 2/2013
      58. Fillari-lehti 1 2013
      59. Fillari-lehti 7/2012
      60. Fillari-lehti 6/2012
      61. Fillari-lehti 5/2012
      62. Fillari-lehti 4/2012
      63. Fillari-lehti 3/2012
      64. Fillari-lehti 2/2012
      65. Fillari-lehti 1 2012
      66. Fillari-lehti 7/2011
      67. Fillari-lehti 6/2011
      68. Fillari-lehti 5/2011
      69. Fillari-lehti 4/2011
      70. Fillari-lehti 3/2011
      71. Fillari-lehti 2/2011
      72. Fillari-lehti 1 2011
      73. Fillari-lehti 7/2010
      74. Fillari-lehti 6/2010
      75. Fillari-lehti 5/2010
      76. Fillari-lehti 4/2010
      77. Fillari-lehti 3/2010
      78. Fillari-lehti 2/2010
      79. Fillari-lehti 1 2010
      80. Fillari-lehti 7/2009
      81. Fillari-lehti 6/2009
      82. Fillari-lehti 5/2009
      83. Fillari-lehti 4/2009
      84. Fillari-lehti 3/2009
      85. Fillari-lehti 2/2009
      86. Fillari-lehti 1 2009
      87. Fillari-lehti 7/2008
      88. Fillari-lehti 6/2008
      89. Fillari-lehti 5/2008
      90. Fillari-lehti 4/2008
      91. Fillari-lehti 3/2008
      92. Fillari-lehti 2/2008
      93. Fillari-lehti 1 2008
      94. Fillari-lehti 7/2007
      95. Fillari-lehti 6/2007
      96. Fillari-lehti 5/2007
      97. Fillari-lehti 4/2007
      98. Fillari-lehti 3/2007
      99. Fillari-lehti 2/2007
      100. Fillari-lehti 1 2007
    4. Digilehti
    5. Jutut
    6. Mediakortti
    7. In English
    8. Palaute
    9. Tilaus
  3. Palaute ja osoitteen muutos
  4. Tilaa
  5. Yhteystiedot
  6. Luettelo
  7. Linkit
  8. eFillari
  9. Foorumi
  10. Tapahtumat
  11. Tori
User Menu Search
Close

Yhdentoista kohdan säätö - maastopyörä

Maantiepyöräilijät tunnetaan siitä että ajoasentoa säädetään milli kerrallaan. Maastopyöräilijät lähestyvät asiaa ronskimmin. Parkkipaikalla ajoasento voi tuntua hyvältä, mutta jos vaikkapa ohjaustangon kannatin on liian pitkä, voi kilpailun ensimmäisessä jyrkässä laskussa käydä huonosti.

1. Rungon koko
Arvaamattoman (ja mahdollisesti kivuliaan) jalkautumisen varalta rungon ja haarojen väliin pitäisi jäädä vähintään viisi senttiä tilaa. (Suosittelen 10 senttiä, joka tarkoittaa samalla näppärämpää ja kevyempää runkoa). Kun mittaat tämän, pidä ajokengät jalassa ja seiso pyörän vaakaputken keskikohta haarojen välissä. Nosta pyörää kunnes se osuu haaroihin. Huomattavasti laskeutuvalla vaakaputkella varustetuissa pyörissä varaa voi olla enemmänkin. Tarkista näissä pyörissä että voit nostaa satulan oikealla korkeudelle ylittämättä tolpan maksimirajaa, ja että etäisyys ohjaustankoon on oikea (katso "Ohjaamon mitoitus").

2. Satulan korkeus
Ensimmäiseksi etsi nämä tarvikkeet: laskin, rullamitta ja kirja. Seiso paljain jaloin vasten seinää ja mittaa jalan sisämitta haaroista lattiaan. (Tämän teet laittamalla kirjan haarojen väliin ja nostamalla sitä varovasti ylös, kunnes tunnet luut vastassa. Merkitse sitten kohta, jossa kirjan selkämys kohtaa seinän.) Kerro tämä mitta 0,883:lla, jotta saat mitan keskiöakselista satulan päälle. Tämä on hyvä lähtökohta, jota voit ehkä joutua nostamaan erityisen paksupohjaisten kenkien takia tai jos sinulla on iso jalka. Jos lantiosi keinuu polkiessasi, laske satulaa. Kammen ollessa alakohdassa polvessa täytyy olla riittävästi taivutusta jousitukseksi (150-160 asteen kulma polven takana, kun kampi on pystyputken suuntainen ja poljin suorassa maahan nähden).

3. Satulan kohta
Ensimmäiseksi yksi sääntö: Älä siirrä satulaa edestakaisin korjataksesi väärää etäisyyttä ohjaustankoon (vaakaputken ja kannattimen yhteisvaikutus). Sen sijaan säädä istumakohtasi polkimiin nähden. Ota kaveri avuksi. Istu satulassa, kun pyörä on harjoitustelineessä tai nojaa vasten seinää. Käytä normaaleita ajokenkiäsi. Pidä polkimet vaakatasossa maahan nähden, aseta luotinaru (lanka, jossa on raskas esine päässä roikkumassa) siten että se kulkee polkimen akselin kautta. Langan pitäisi kulkea polvilumpion etureunan ja polvinivelen keskikohdan väliltä, riippuen polkemistyylistäsi.

Enemmän edessä istuminen helpottaa pyörittämistä (käytät pieniä välityksiä kovemmilla kampikierroksilla). Taaempi asento suosii isojen välitysten käyttöä pienemmillä pyörityksillä. Leikkauskohtaa lumpion takana voi pitää neutraalina asentona, ja se sallii liikkumisen satulassa eteenpäin (jyrkissä nousuissa) ja taaksepäin (lisää voimaa tasaisilla osuuksilla).

4. Satulan kulma
Aseta vatupassi satulan päälle, varmistaaksesi että se on vaakatasossa (nokka ja takaosa ovat samassa tasossa). Jos nokka on ylöspäin, sillä on tapana tarttua housuihin kun vie takapuolesi takaisin satulaan. Jos se osoittaa alaspäin, liuut helposti nokalle ja se siirtää painoasi liikaa käsille.

5. Jalan kohta polkimella
Säädä klossit pituussuunnassa siten että ukkovarpaan nivelen pallo on poljinakselin päällä tai max viisi milliä sen etupuolella. (Jos jalkaterät ovat liian takana, rasitat vain jalkaterän ja pohkeiden jänteitä ja lihaksia.) Säädä klossin kulma siten että nilkan pallo kulkee vajaan sentin päästä kammesta ja kun jalka on etsinyt luonnollisen kulmansa, voit kääntää kantapäätä yhtäpaljon sisään ja ulospäin polkimessa ennen lukon aukeamista (lukkopolkimissa, joissa vapaaliikettä). Tarkoituksena on että klossi ei nojaa koko ajan jompaan kumpaa reunaan polkimessa. Tarkista tämä nojaamalla johonkin, ja vapauta kenkä vuorotellen sisään ja ulospäin. Muista käyttää sivuliikkeellisiä polkimia; polvesi kiittävät sinua.

6. Kampien pituus
Maastopyöräilijät pitävät pitkistä vivusta. Parhaan voiman saamiseksi kaikkien paitsi lyhyimpien (alle 170 cm) ajajien kannattaa käyttää 175 mm poljinkampia. Pituus lukee yleensä kammen takana.

7. Ohjaamon mitoitus
Tärkein asia ohjaamossa on jättää riittävästi tilaa liikkumiseen ja ruumiin kielen käyttöön. Kun etupyörä osoittaa suoraan eteen, varmista että seisoaltaan ajettaessa jää ainakin muutama sentti rakoa polven ja vipujen väliin. (Viitisen senttiä GripShiftin ja polven välissä on hyvä). Jos polvesi osuus tankoon, tarvitset pidemmän ohjaustangon kannattimen tai pidemmällä vaakaputkella varustetun rungon. Toisaalta ohjaustangon pitää olla niin lähellä satulaa, että oikaistessasi käsivarret saat siirrettyä takapuolesi satulan yli (tätä asentoa käytetään jyrkissä laskuissa ja jyrkissä pudotuksissa).

8. Ohjaustangon ja kannattimen korkeus
Pyri tähän: Ajaessasi normaalisti vähän kädet koukistettuina ja selkäranka suorana, keskivartalosi pitäisi olla noin 45 asteen kulmassa. Tällöin sinulla on varaa pudottaa rintaa alas aerodynaamisempaan asentoon kovassa vauhdissa tai lisätäksesi painoa etupyörälle saadaksesi ohjaukseen lisää pitoa nousujen käännöksissä. Toisaalta voit silti nostaa rintaasi keventääksesi etupyörää esteitä ylittäessäsi tai lisätäksesi pitoa takapyörään nousuissa.

9. Ohjaustangon taivutus ja leveys
Useimmissa nykyisissä ohjaustangoissa on kolmen asteen taivutus. Laita tanko niin että taivutus jatkuu käsiin ja kohti hartioita. Näin ranteet ovat luonnollisimmassa asennossa. Jos tarpeen, kavenna tankoa niin että kahvakumit ovat hartioiden leveydellä. Tämä helpottaa ohjaustangosta suoraan taakse vetämistä nousuissa.

10. Maastopyörän lisäkahvat
Jos käytät niitä, ne pitää olla sellaisessa kulmassa, että voit pitää ranteet suorassa (ei alas kääntyneinä) seisaaltaan ajettaessa. Näin saat parhaan voiman irti ajaessasi nousuja seisaaltaan, jolloin lisäkahvat ovatkin tärkeimmät.

11. Jarrukahvojen asento
Yleensä puristat kovimmin kahvoja ajaessasi seisaaltaan jyrkkiä laskuja, ja tässä ajoasennossa kahvojen pitäisikin olla parhaiten ulottuvilla. Käännä kahvat siten että seisaaltaan ajaessasi ranteet ovat suorassa. Jos asetat ne niin että ne ovat mukavat satulasta ajettaessa, seisottaessa ranne on terävässä kulmassa.

Back To Top