Menu
  1. Etusivu
  2. Fillari-lehti
    1. Aikataulut
    2. Toimitus
    3. Vanhat numerot
      1. Fillari-lehti 3 2021
      2. Fillari-lehti 2 2021
      3. Fillari-lehti 1 2021
      4. Fillari-lehti 7 2020
      5. Fillari-lehti 6 2020
      6. Fillari-lehti 5 2020
      7. Fillari-lehti 3-4 2020
      8. Fillari-lehti 2 2020
      9. Fillari-lehti 1 2020
      10. Fillari-lehti 7 2019
      11. Fillari-lehti 6 2019
      12. Fillari-lehti 5 2019
      13. Fillari-lehti 4 2019
      14. Fillari-lehti 3 2019
      15. Fillari-lehti 2 2019
      16. Fillari-lehti 1 2019
      17. Fillari-lehti 7 2018
      18. Fillari-lehti 6 2018
      19. Fillari-lehti 5 2018
      20. Fillari-lehti 4 2018
      21. Fillari-lehti 3 2018
      22. Fillari-lehti 2/2018
      23. Fillari-lehti 1 2018
      24. Fillari-lehti 7/2017
      25. Fillari-lehti 6/2017
      26. Fillari-lehti 5/2017
      27. Fillari-lehti 4/2017
      28. Fillari-lehti 3/2017
      29. Fillari-lehti 2/2017
      30. Fillari-lehti 1 2017
      31. Fillari-lehti 7/2016
      32. Fillari-lehti 6/2016
      33. Fillari-lehti 5/2016
      34. Fillari-lehti 4/2016
      35. Fillari-lehti 3/2016
      36. Fillari-lehti 2/2016
      37. Fillari-lehti 1 2016
      38. Fillari-lehti 7/2015
      39. Fillari-lehti 6/2015
      40. Fillari-lehti 5/2015
      41. Fillari-lehti 4/2015
      42. Fillari-lehti 3/2015
      43. Fillari-lehti 2/2015
      44. Fillari-lehti 1 2015
      45. Fillari-lehti 7/2014
      46. Fillari-lehti 6/2014
      47. Fillari-lehti 5/2014
      48. Fillari-lehti 4/2014
      49. Fillari-lehti 3/2014
      50. Fillari-lehti 2/2014
      51. Fillari-lehti 1 2014
      52. Fillari-lehti 7/2013
      53. Fillari-lehti 6/2013
      54. Fillari-lehti 5/2013
      55. Fillari-lehti 4/2013
      56. Fillari-lehti 3/2013
      57. Fillari-lehti 2/2013
      58. Fillari-lehti 1 2013
      59. Fillari-lehti 7/2012
      60. Fillari-lehti 6/2012
      61. Fillari-lehti 5/2012
      62. Fillari-lehti 4/2012
      63. Fillari-lehti 3/2012
      64. Fillari-lehti 2/2012
      65. Fillari-lehti 1 2012
      66. Fillari-lehti 7/2011
      67. Fillari-lehti 6/2011
      68. Fillari-lehti 5/2011
      69. Fillari-lehti 4/2011
      70. Fillari-lehti 3/2011
      71. Fillari-lehti 2/2011
      72. Fillari-lehti 1 2011
      73. Fillari-lehti 7/2010
      74. Fillari-lehti 6/2010
      75. Fillari-lehti 5/2010
      76. Fillari-lehti 4/2010
      77. Fillari-lehti 3/2010
      78. Fillari-lehti 2/2010
      79. Fillari-lehti 1 2010
      80. Fillari-lehti 7/2009
      81. Fillari-lehti 6/2009
      82. Fillari-lehti 5/2009
      83. Fillari-lehti 4/2009
      84. Fillari-lehti 3/2009
      85. Fillari-lehti 2/2009
      86. Fillari-lehti 1 2009
      87. Fillari-lehti 7/2008
      88. Fillari-lehti 6/2008
      89. Fillari-lehti 5/2008
      90. Fillari-lehti 4/2008
      91. Fillari-lehti 3/2008
      92. Fillari-lehti 2/2008
      93. Fillari-lehti 1 2008
      94. Fillari-lehti 7/2007
      95. Fillari-lehti 6/2007
      96. Fillari-lehti 5/2007
      97. Fillari-lehti 4/2007
      98. Fillari-lehti 3/2007
      99. Fillari-lehti 2/2007
      100. Fillari-lehti 1 2007
    4. Digilehti
    5. Jutut
    6. Mediakortti
    7. In English
    8. Palaute
    9. Tilaus
  3. Palaute ja osoitteen muutos
  4. Tilaa
  5. Yhteystiedot
  6. Luettelo
  7. Linkit
  8. eFillari
  9. Foorumi
  10. Tapahtumat
  11. Tori
User Menu Search
Close

Maantiellä kilpaillaan etappiajoissa, aika-ajoissa, yhden päivän kisoissa ja kriteriumeissa. Harva kilpailija pärjää kaikissa lajeissa, joten jokaiselle löytyy se parhaiten sopiva kilpailumuoto.

Etappiajot
Ammattipyöräilyn arvostetuimpia kilpailuja ovat "suuret" etappiajot, kuten Tour de France, Giro de Italia ja Vuelta Espana. Kilpailut kestävät kolme viikkoa ja matkaa tulee taitettua noin 4.000 kilometriä. Ensimmäiset etappiajot on ajettu jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, joten kyseessä ei ole mikään uusi juttu. 

Tallit
Etappiajoissa tallin merkitys on yleensä suuri. Jos tallin ajaja johtaa yhteiskilpailussa, muut tallin ajajat pitävät vaaralliset vastustajat kurissa vetämällä irtiotot kiinni ja pitämällä tasaisen kovaa vauhtia. Etappiajoissa voikin usein näyttää oudolta että isot tallit eivät välitä, vaikka irtiotossa on usean ajajan ryhmä. Jos irtiotossa on mukana vain kaukana yhteiskilpailun kärjestä olevia, he usein onnistuvatkin ratkaisemaan keskuudessaan etapin voiton.

Kilpailut etappiajossa
Etappiajoissa yhteiskilpailun voitto on aina se arvokkain, mutta paljon muutakin löytyy. Tempoajon erikoismiehet satsaavat aika-ajoihin, kirimiehet keskittyvät vain tasaisille etapeille, ja mäkikiipijät taistelevat vuoristossa. Kaikki ajajat eivät haaveile yhteiskilpailun voitosta. Yhdenkin Tourin etapin voitto on arvostettu saavutus. 

Paidat
Etappiajoissa käytetään eri värisiä paitoja osoittamassa kunkin osakilpailun johtajaa: Tourissa keltainen paita on yhteiskilpailua johtavalla, valko/punainen pallopaita mäkien kuninkaalla ja vihreä paita kovimmalla kirimiehellä. 

Etappiajot Suomessa 
Suomessa kunnollisia etappi-ajoja ei ole ollut Baltic Sea Friendship Race:n jälkeen. Baltic oli viikon mittainen kilpailussa, jossa oli aina hyvä kansainvälinen osanottajajoukko. Keski-Pohjanmaan ajo on yksi suomalaisista etappiklassikoista, mutta tänä vuonna sitä ei järjestetty. 

Yhden päivän kilpailut/yhteislähtökisat
Suurin osa maatiekilpailuista on yksipäiväisiä kilpailuita, joissa kaikki ajajat lähtevät matkaan yhtä aikaa ja ensimmäisenä maaliviivan ylittänyt on voittaja. Vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta kisaan sisältyy paljon taktiikkaa. Vaikka pyöräily on yksilöurheilua, joukkuetaktiikkakin on vahvasti mukana. Pyörällä taistellaan enimmäkseen ilman vastusta vastaan, joten tallikaverin tarjoamalla vetoavulla on suuri merkitys. Usein Eurosportin lähetyksissä näkee miten jokin talli vetää kilpailijoiden ryhmää, ja tallin kapteeni istuu peesissä. Tällä varmistetaan esim. hyvät asemat loppukiriin tai vaikkapa ratkaisun paikaksi arvioituun nousuun. 

Kilpailuväline eli fillari on aivan tavallinen maantiepyörä, jonka kuka tahansa voi ostaa suoraan kaupasta. Ammattilaisillekin kelpaavan maantiepyörän saa jo 16.000 markalla. 

Arvokilpailut: Olympialaiset, MM, EM (U-23), PM, SM, UCI- WC, Suomi-Cup. Kilpailumatka pisimmillään 260 kilometriä.

Muut yhteislähtökilpailut
Pyöräilyssä ajetaan myös erilaisia kriterium/kortteliajoja. Niissä kierretään lyhyttä, usein hyvinkin vauhdikasta lenkkiä. Kilpailun voittaja ratkaistaan joko kirikierroksilla kerätyillä pisteillä tai linja-ajona, eli ensimmäinen maaliviivan ylittäjä on voittaja. Kisojen pituudet ovat 40-100 kilometriä. Turun Kortteli on vanhin suomalainen edelleen ajettava kortteliajo. Se ajetaan Aurajoen rantoja pitkin kahden sillan kautta.
Belgiassa ajetaan paljon Kermesse-kilpailuja. Kisojen voittajista lyödään vetoa ja kisareitti kulkee pikkukylien/kaupunkien ympäristössä vaativilla reiteillä. Näissä kisoissa keskinopeudet ovat usein 45 km/h.
Arvokilpailut: SM-kilpailuihin kuuluu myös SM-Kriterium. Se ajetaan loppukesästä ja siinä noudatetaan pisteajon sääntöjä, eli kireistä jaetaan pisteitä 5, 3, 2 ja 1. Eniten pisteitä saavuttanut on voittaja.

Aika-ajo
Tässä kilpailumuodossa ajetaan yksin kelloa vastaan ja toisen takan imussa ajaminen, peesaaminen, on kielletty. Kisat ovat kuin hiihtokilpailut, eli kilpailijat lähtevät reitille minuutin tai kahden välein. Yleensä aika-ajot ajetaan etappikilpailujen yhteydessä. Etappiajo voi alkaa 5-10 kilometrin esittelyajolla, prologilla ja pitkissä etappiajoissa on usein vielä muutama pidempi aika-ajo, jotka usein ratkaisevat yhteiskilpailun tilanteen. 

Aika-ajo on taistelua tuulta ja itseään vastaan. Kun keskinopeudet ovat lähellä 50 km/h, ajopelillä ja ajajan asusteilla on suuri merkitys. Aika-ajoissa nähdään ne kaikkein kalleimmat ja hienoimmat ajopelit. Ajopelillä ei kuitenkaan kilpailuja voiteta, koska lihasvoima liikuttaa näitäkin pyöriä ja ajajan ajoasento vaikuttaa ilmanvastukseen monin verroin enemmän kuin kymmenien tuhansien markkojen arvoinen pyörä.
Aika-ajoja ajetaan useilla paikkakunnilla arki-iltaisin harjoituskilpailuina ja niistä on hyvä aloittaa kilpapyöräilyyn tutustuminen. Iltakilpailuihin voi osallistua ilman lisenssiä ja niissä ei tarvitse pelätä kolareita. 
Arvokilpailut: Olympialaiset, MM, EM (U-23), PM, SM. Kilpailumatkana miesten eliitillä 40 - 50 kilometriä

Kilpailuvälineitä koskevat säännöt
Kansainvälinen Pyöräilyunioni on huolestunut pyörien nopeasta teknisestä kehityksestä ja yrittää nyt epätoivoisesti laittaa nouseville kalustokuluille suitset kaulaan. Vuonna 2000 tulee voimaan pyörän teknistä rakennetta koskevia uusia rajoituksia. Uudet rajoitukset vahvistetaan vasta lokakuun MM-kilpailujen yhteydessä, mutta tällä hetkellä pidetään varmana että ehdotukset menevät sellaisenaan läpi.

Uusilla rajoituksilla puututaan rungon malliin ja pyörän kokonaispainoon. Ensivuonna pyörässä täytyy olla yhtä iso etu- ja takapyörä. Tämä koskee käytännössä vain aika-ajoissa käytettyä kalustoa. Jos Suomen Pyöräilyunioni noudattaa kansainvälisiä sääntöjä orjallisesti, suurin osa suomalaisten pyöräilijöiden aika-ajokalustosta menee vaihtoon. Kotimaisissa kisoissa olisi mahdollista tulkita sääntöjä Suomeen soveltaen, eli sallia kansallisissa kilpailuissa vanhan kaluston käyttö. 

Samalla rajoitetaan rungon muotoa ja ainoa sallittu malli on jatkossa perinteellinen kahden kolmion runko. Suurin osa hiilikuituisista rungon on silloin laittomia. Uusissa säädöksissä määrätään runkoputkien koot. Minihalkaisija on 26,8 milliä ja maksimi 80 milliä. Tätä säädöstä on tulkittu niin että laskeutuvalla vaakaputkella varustettu pyörä on vielä ajokelpoinen, jos vaakaputki mahtuu vaakatasossa olevaan 160 millin "putkeen".

Rajoituksia tulee myös pyörän painolle. Minimipainoksi on kaavailtu 6,8 kiloa. Me olemme päässeet ajamaan vain muutamalla alle 8 kiloisella pyörällä, joten alle 7 kiloisia ei löydy suoraan kauppojen hyllyltä. Ranskalaisen ONCE -tallissa ajavan Laurent Jalabert:n mäkisille etapeille viritelty titaanirunkoinen Giant painaa huhujen juuri tuon 6,8 kiloa. Tällä rajoituksella yritetään pistää kustannukset kuriin, koska tosiasiahan on että mitä kevyempi pyörä, sitä enemmän se maksaa.

Miten pääset mukaan
Kotimaisissa kilpailuissa on seuraavat luokat: M/N 10, M/N 12, M/N 14, M/N 16, M/N 18. Edellisissä sarjoissa ajavat ne joiden ikä on sama kuin sarjan tunnus tai ovat nuorempia. Ajajan luokka määräytyy syntymävuoden mukaan. Yli 18 vuotiaiden luokat ovat U 23, Kilpasarja ja Miesten/Naisten Eliitti. Veteraaniluokkia ovat M/N 30, M/N 35, M/N 40, M/N 45, M 50, M 55, M 60 ja M 65. Näissä sarjoissa kilpailijan luokka määräytyy syntymävuoden mukaan siten että ajaja ajaa esim. M 30 sarjassa sinä vuonna kuin hän täyttää 30 ja siihen asti kun mittariin tulee 35 vuotta.

Kaikki kilpailut käydään Suomen Pyöräily ry ja Kansainvälisen Pyöräilyunionin (UCI) sääntöjen alaisina, joten kilpailuihin haluavan on ensin etsittävä itselleen soveltuva pyöräilyseura.
Sähköposti: pyoraily@pyoraily.fi 
Tiedot seuroista ovat liiton www-sivuilla www.pyoraily.fi
Kilpailuihin osallistujalla täytyy olla Suomen Pyöräily ry:n myöntämä kilpailulisenssi.
Lisenssien hinnat löytyvät osoitteesta www.pyoraily.fi 
Samalla lisenssillä voi ajaa myös maastopyöräkilpailuja.

Maantiepyöräilyssä ei tunneta "Jokamiesluokkaa" eli lisenssittömien ajajien lähtöjä. Ilman lisenssiä voit kuitenkin osallistua kuntoajoihin, joita järjestetään useilla paikkakunnilla pitkin Suomea.

Back To Top