Menu
  1. Etusivu
  2. Fillari-lehti
    1. Aikataulut
    2. Toimitus
    3. Vanhat numerot
      1. Fillari-lehti 3 2021
      2. Fillari-lehti 2 2021
      3. Fillari-lehti 1 2021
      4. Fillari-lehti 7 2020
      5. Fillari-lehti 6 2020
      6. Fillari-lehti 5 2020
      7. Fillari-lehti 3-4 2020
      8. Fillari-lehti 2 2020
      9. Fillari-lehti 1 2020
      10. Fillari-lehti 7 2019
      11. Fillari-lehti 6 2019
      12. Fillari-lehti 5 2019
      13. Fillari-lehti 4 2019
      14. Fillari-lehti 3 2019
      15. Fillari-lehti 2 2019
      16. Fillari-lehti 1 2019
      17. Fillari-lehti 7 2018
      18. Fillari-lehti 6 2018
      19. Fillari-lehti 5 2018
      20. Fillari-lehti 4 2018
      21. Fillari-lehti 3 2018
      22. Fillari-lehti 2/2018
      23. Fillari-lehti 1 2018
      24. Fillari-lehti 7/2017
      25. Fillari-lehti 6/2017
      26. Fillari-lehti 5/2017
      27. Fillari-lehti 4/2017
      28. Fillari-lehti 3/2017
      29. Fillari-lehti 2/2017
      30. Fillari-lehti 1 2017
      31. Fillari-lehti 7/2016
      32. Fillari-lehti 6/2016
      33. Fillari-lehti 5/2016
      34. Fillari-lehti 4/2016
      35. Fillari-lehti 3/2016
      36. Fillari-lehti 2/2016
      37. Fillari-lehti 1 2016
      38. Fillari-lehti 7/2015
      39. Fillari-lehti 6/2015
      40. Fillari-lehti 5/2015
      41. Fillari-lehti 4/2015
      42. Fillari-lehti 3/2015
      43. Fillari-lehti 2/2015
      44. Fillari-lehti 1 2015
      45. Fillari-lehti 7/2014
      46. Fillari-lehti 6/2014
      47. Fillari-lehti 5/2014
      48. Fillari-lehti 4/2014
      49. Fillari-lehti 3/2014
      50. Fillari-lehti 2/2014
      51. Fillari-lehti 1 2014
      52. Fillari-lehti 7/2013
      53. Fillari-lehti 6/2013
      54. Fillari-lehti 5/2013
      55. Fillari-lehti 4/2013
      56. Fillari-lehti 3/2013
      57. Fillari-lehti 2/2013
      58. Fillari-lehti 1 2013
      59. Fillari-lehti 7/2012
      60. Fillari-lehti 6/2012
      61. Fillari-lehti 5/2012
      62. Fillari-lehti 4/2012
      63. Fillari-lehti 3/2012
      64. Fillari-lehti 2/2012
      65. Fillari-lehti 1 2012
      66. Fillari-lehti 7/2011
      67. Fillari-lehti 6/2011
      68. Fillari-lehti 5/2011
      69. Fillari-lehti 4/2011
      70. Fillari-lehti 3/2011
      71. Fillari-lehti 2/2011
      72. Fillari-lehti 1 2011
      73. Fillari-lehti 7/2010
      74. Fillari-lehti 6/2010
      75. Fillari-lehti 5/2010
      76. Fillari-lehti 4/2010
      77. Fillari-lehti 3/2010
      78. Fillari-lehti 2/2010
      79. Fillari-lehti 1 2010
      80. Fillari-lehti 7/2009
      81. Fillari-lehti 6/2009
      82. Fillari-lehti 5/2009
      83. Fillari-lehti 4/2009
      84. Fillari-lehti 3/2009
      85. Fillari-lehti 2/2009
      86. Fillari-lehti 1 2009
      87. Fillari-lehti 7/2008
      88. Fillari-lehti 6/2008
      89. Fillari-lehti 5/2008
      90. Fillari-lehti 4/2008
      91. Fillari-lehti 3/2008
      92. Fillari-lehti 2/2008
      93. Fillari-lehti 1 2008
      94. Fillari-lehti 7/2007
      95. Fillari-lehti 6/2007
      96. Fillari-lehti 5/2007
      97. Fillari-lehti 4/2007
      98. Fillari-lehti 3/2007
      99. Fillari-lehti 2/2007
      100. Fillari-lehti 1 2007
    4. Digilehti
    5. Jutut
    6. Mediakortti
    7. In English
    8. Palaute
    9. Tilaus
  3. Palaute ja osoitteen muutos
  4. Tilaa
  5. Yhteystiedot
  6. Luettelo
  7. Linkit
  8. eFillari
  9. Foorumi
  10. Tapahtumat
  11. Tori
User Menu Search
Close

Teksti: Tomi Eloranta
Julkaistu Fillari-lehdessä nro. 3/2000

Runkomateriaalit

Teräs

Pyörän runkomateriaalina käytetty cromi-molybdeeni (Cro-Mo) teräs putki on ominaisuuksiltaan lujaa ja sitkeää, mutta sen ominaispaino on muita runkomateriaaleja suurempi. Teräksen suuren kimmokertoimen ansiosta pystytään teräksestä valmistetuissa rungoissa käyttämään ohuempia putkien seinämän paksuuksia (0.4-0.9 mm), kuin alumiini- ja titaanirungoissa. Lisäksi runkoputket voidaan ohentaa siten, että niiden seinämäpaksuus vaihtelee eri kohdissa. Optimoitujen putken seinämäpaksuuksien ansiosta eivät teräsrungot juurikaan häviä painovertailussa alumiini- ja titaanirungoille.

Rungoissa käytetään myös halvempaa terästä, joka yleensä ilmoitetaan merkinnällä Hi-Ten (High Stensile Steel). Yllä luetellut ominaisuudet eivät koske tätä terästyyppiä.

Terästä on helppo työstää ja hitsaus onnistuu hyvin MIG-, TIG- tai plasmalaitteistolla

Putkien valmistajia:

  • Columbus
  • Dedacciai
  • Easton
  • Exel
  • Fuji
  • Ischiwata
  • Oria
  • Rautaruukki
  • Reynolds
  • Tange
  • True Temper
  • Vitus

Termejä:

B - butted - ohennettu
DB - double butted - kaksoisohennettu
Triple butted - kolmoisohennettu

Alumiini

Parhaat alumiinirungot valmistetaan 6000- tai 7000-sarjan alumiinista, jossa pääseosaineina on sinkki ja magnesium. Yksi tyypillisin rungoissa tavattava alumiinin numeroyhdistelmä on 7005. Lisäksi numeroyhdistelmän yhteydessä on usein myös T6, tai vastaava kirjain/numero yhdistelmä, jossa kirjain T kertoo, että alumiini on lämpökäsitelty ja numero 6, että alumiini on keinotekoisesti vanhuutettu. 7000-sarja alumiini kuuluu siis lämpökäsittelyllä lujitettujen alumiiniseosten ryhmää, joka voidaan vanhuuslujittumisessa muuttuneiden lujuusominaisuuksien perusteella jakaa kahteen ryhmään: keskilujat ja helposti hitsattavat ja erikoislujat alumiiniseokset (lentokoneteollisuus).

Alumiinin pienen kimmokertoimen takia joudutaan riittävän jäykkyyden aikaansaamiseksi käyttämään suurempia runkoputkien aineenpaksuuksia ja halkaisijoita kuin teräsrungoissa. Tämän seurauksena alumiinirungot eivät, alumiinin keveydestä huolimatta, saavuta rungon painossa huomattavaa etua.

Putkien valmistajia:

  • Alcoa
  • Columbus
  • Dedacciai
  • Easton
  • Oria
  • Reynolds

Titaani

Pyörän rungoissa yleisesti käytetty titaaniseos on Ti-3Al-2,5V. Tämä ei ole, muutamia lentokonesovellutuksia huomioon ottamatta, yleisesti käytetty titaaniseos. Sillä on kuitenkin huomattavia ominaisuuksia muihin titaanilaatuihin verrattuna:

  • Sen lujuus ja mekaaniset ominaisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin teollisuustitaanien ja muiden titaaniseosten.
  • Se on hyvä hitsattavaksi
  • Sen korroosion kestävyys on yhtä hyvä kuin puhtaalla titaanilla
  • Sillä on kuormituskestävyyttä, ominaispainoa ja hintaa ajatellen paras hintahyötysuhde.
  • Se voidaan kuumamuokata levyiksi, tangoiksi, rimoiksi.

Putkien valmistajia:

  • Sandvik
  • Columbus

Hiilikuitu

Hiilikuitu voidaan kuvata ominaisuuksilla kevyt, luja, jäykkä. Hiilikuidusta pystytään valmistamaan kahden tyyppisiä pyörän runkoja: niin sanottuja kotelorunkoja ja putkirunkoja. Kotelorungot valmistetaan muottiin valamalla, kun taas putkirungot valmistetaan muottien päälle kierretyistä sopivan paksuisista kuituputkista. Putkirungoissa valitaan kuitujen optimaalinen suunta sen mukaan, mihin kohtaan runkoa putki sijoitetaan. Oikein valmistettuna hiilikuituputkinen runko onkin erittäin tukeva.

Mahdollisen ongelmakohdan hiilikuituputkisissa rungoissa muodostuu putkien liitoskohdista, joissa usein käytetään liimausta. Muottiin valetuissa kotelorungoissa ei liittämisongelmaa sen sijaan ole.

Back To Top